Testamentti jäämistösuunnittelun välineenä

19.9.2019 | blog | Josefiina Palkén

Testamentti jäämistösuunnittelun välineenä

Perintökaaren määräämä perintöjärjestys on kaavamainen, kankea ja pitää sisällään yllättäviä ja osin epäloogisiakin elementtejä. Se ei usein vastaa perittävän tahtotilaa. Testamentti on henkivakuutuksen ohella ainoa tapa vaikuttaa oman jäämistönsä kohtaloon.

Koska jokaisen perhevarallisuusoikeudelliset olosuhteet ovat yksilölliset, ei lain tuottamilla valmiilla lopputuloksilla aina päästä haluttuun tai ainakaan parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, vaikka se lainsäätäjän tarkoituksena on ollut. Perhemallien moninaistuminen sekä omaisuuden määrän lisääntyminen ja eri omaisuustyyppien lisääntyminen ovat saaneet aikaan sen, että yhä useammin lakimääräinen perimisjärjestys tuottaa ei-toivotun lopputuloksen. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä enemmän henkilöllä on omaisuutta ja mitä epätyypillisempi on hänen perhemallinsa, sitä tärkeämpää hänen olisi selvittää testamentin tarpeellisuus. Huomattavaa on lisäksi, ettei monilla ole lähisukulaisia, joille omaisuus luontevasti perintökaaren mukaisesti siirtyisi perintönä.

Erityisesti lesken lakimääräiset oikeudet koetaan tyypillisesti riittämättömiksi. Lain mukaan avioliitossa ollut leski on oikeutettu lesken ja vainajan omaisuuden tasaavaan tasinkoon, mikäli avio-oikeutta ei ole rajoitettu avioehtosopimuksella. Lisäksi avioliitossa ollut leski saa elinikäisen hallintaoikeuden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, vaikka se olisi kokonaan tai osittain vainajan omistama. Edelleen leskellä on hallinta- ja tuotto-oikeuksia jakamattomassa kuolinpesässä sekä erityisoikeutena, lesken ollessa vainajaa varakkaampi, privilegi olla luovuttamatta tasinkoa kuolinpesälle. Edellä mainittu lista aviolesken oikeuksista on tyhjentävä: leski ei siis peri vainajaa miltään osin, mikäli vainajalla on rintaperillisiä. Huomattavaa on, että avoleskellä ei ole edes edellä lueteltuja oikeuksia. Avoleski jää puolisonsa kuollessa ikään kuin tyhjän päälle. Mikäli lesken asemaa halutaan vahvistaa, tämä tapahtuu testamentilla.

Testamentti ja perintöverotus

Testamentti on myös tehokas verosuunnitteluinstrumentti. Mikäli vainajalla ei ole ollut testamenttia, on ainoa perillisten käytössä oleva keino puuttua perintöveroihin perinnöstä luopuminen. Perintöosuudethan ovat jo perintökaaren määräämät, eikä perilliset voi verottajaa sitovasti niistä uudelleen sopia.

Tehokkain testamentilla toteutettava verosuunnittelumahdollisuus on perintöjen sirpaloiminen useampaan osaan perillisjoukkoa kasvattamalla. Verohyöty perustuu tällöin siihen, että kukin perillinen saa periä 19 999 euroa verovapaasti – kokonaan verovapaata osuutta vainajan perinnöstä saadaan näin tuntuvasti lisättyä.

Toinen verosuunnittelukeino on sukupolven ylitys: kun perintö määrätään suoraan lakimääräisen perillisen lapsille, vältytytään pitkässä juoksussa kokonaan yhdeltä perintöverokierrokselta. Useimmiten tällä keinolla myös perillisjoukko kasvaa, jolloin saadaan enemmän kokonaan verovapaita perintöosuuksia käyttöön.

Kolmas ja ehkä eniten huomiota saanut tehokas verosuunnittelukeino on omaisuuden hallintaoikeuden määrääminen jollekin toiselle kuin omaisuuden omistusoikeuden saajalle. Tyypillisimmin hallintaoikeus määrätään leskelle. Hallintaoikeus vähentää omaisuuden perintöverotuksessa huomioitavaa verotusarvoa hallintaoikeuden saajan iän mukaan määräytyvällä kertoimella. Tämä vähentää perintöveroja merkittävästi. Toisaalta hallintaoikeus on kaksiteräinen miekka: omistaja ei voi määrätä yksin omaisuudesta ilman haltijan myötävaikutusta. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi haltijan ikäännyttyä. Edelleen on syytä pitää mielessä, että useimmiten verotuksellisen optimoinnin ei tulisi olla ensisijainen näkökulma testamenttia laadittaessa.

Muita hyödyllisiä näkökohtia

Joskus voi olla tarpeellista huolehtia siitä, että tietty omaisuuserä säilyy mahdollisuuksien mukaan jatkuvasti yhden henkilön omistuksessa. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi sellaisen kiinteistön kohdalla, joka yhtenä kokonaisuutena on arvokkaampi kuin osiensa summana. Myös esimerkiksi maatilat- ja perheyritykset on usein viisasta pyrkiä säilyttämään yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Omaisuuserän jakaantuminen useammalle perilliselle voi nimittäin johtaa esimerkiksi kiinteistöjen kohdalla lohkomisiin, jolloin kokonaisuus kärsii. Toiminnallisen kokonaisuuden säilyttämisellä voi olla merkitystä myös perintö- ja lahjaverolain mukaisten sukupolvenvaihdoshuojennusten saamiselle koko perittävään yritysomaisuuteen. Legaattimääräykset sekä puolisoiden väliset keskinäiset omistusoikeustestamentit ovat tehokkaita instrumentteja toiminnallisen kokonaisuuden vaalimiselle testamentin avulla.

Testamentinsaajien nykyisten tai mahdollisten tulevien aviopuolisoiden avio-oikeuden poissuljenta on yksi merkittävä peruste, jonka vuoksi paljon tehdään testamentteja. Suurimpaan osaan testamenteista tämä klausuuli on sisällytetty. On syytä siis pitää mielessä, että hyvin suurella todennäköisyydellä testamentin tekoa suunnittelevan vävyn tai miniän vanhemmat ovat tällä tavoin varautuneet. Oman lapsen etu saattaa siis vaatia testamentin tekoa.

Jokaisen olisi syytä tarkastaa testamentintekotarpeensa jäämistöoikeuteen perehtyneen lakimiehen kanssa. Ole rohkeasti yhteydessä lakimiehiimme tarkistaaksesi testamentin tarpeellisuuden omalla kohdallasi.