Konkurssia ei ole syytä pelätä

Konkurssiin liittyy valtavat määrät 1990-luvulta peräisin olevia ja jopa myyttisiä uskomuksia, jossa pesänhoitaja tulee ja rosvoaa sekä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden että naapurinkin omaisuuden. Samalla konkurssin kokenutta yrittäjää vedellään velkojien ja pesänhoitajan toimesta menettelyssä ”kölin alta” ja menettelyn jälkeen tulee sitten vielä velkavankeus ja rikosprosessi. Konkurssi aiheuttaa myös erilaisia mielleyhtymiä, kuten konkurssin rinnastaminen jollain lailla rikolliseen menettelyyn.

Konkurssi 1990-luvulla ole sama asia kuin konkurssi 2020-luvulla

Konkurssilakiin tehtiin merkittävä reformi jo 2000-luvun alussa, jolloin korvattiin 1800-luvulle pohjautunut konkurssisääntö.

Oli ehkä jo aikakin tehdä kokonaan uusi laki, ja velallisen näkökulmasta uuden konkurssilain mukana tuli paljon positiivisia uudistuksia, joista esimerkkinä seuraavat: velallista on kohdeltava pesän hoidossa asiallisesti ja hänen etunsa huomioon ottaen, velallisella on oikeus osallistua velkojainkokouksiin, velallisella on oikeus saada samat tiedot kuin velkojilla toimitetaan, velallisella on oikeus saada avustusta konkurssipesän varoista ja velallisella on oikeus saada korvauksia kuluistaan.

Velallisen velvollisuuksiin kuuluu tietojen antaminen pesänhoitajalle ja velvollisuus allekirjoittaa pesäluettelo.

Tärkeimmät ohjeet velalliselle ovat:

  • vastaa kun kysytään
  • anna pesänhoitajalle kaikki hallussa olevat materiaalit
  • ole rehellinen ja kerro, jos jotain pyydettyä ei ole

Näillä neuvoilla selviää jo todella pitkälle.

Hyvä konkurssi vs. huono konkurssi

Konkurssiaallolla pelottelun keskellä on usein unohtunut mahdollisuus yrityssaneeraukseen. Konkurssi on huono vaihtoehto, jos liiketoiminta on selkeästi sakannut vain koronan takia, mutta muuten se on ollut ainakin jossain määrin kannattavaa. Yrityssaneeraus on kehitetty juuri tällaisia yllättäviä tilanteita varten kuten nyt koronan kanssa on käynyt. Ehdoin tahdoin konkurssiin ei ole mitään järkeä mennä ja kannattaa selvittää, voidaanko hakeutua saneeraukseen konkurssin sijasta.

Hyvänä puolena konkurssissa on taas se, että huolehtimisen firman asioista voi lopettaa siihen pisteeseen, kun konkurssi alkaa, eli konkurssi voi olla myös helpotus. Ei tarvitse availla perintäkirjeitä, ei tarvitse vastailla velkojien yhteydenottoihin tai ei tarvitse miettiä onko palkkoihin rahaa. Konkurssissa käytännössä kaikki on ulkoistettu pesänhoitajalle.

Konkurssirikokset johtuvat usein tietämättömyydestä

Miksi konkurssista tulee mieleen jollain lailla rikollinen toiminta, vaikka konkurssi ei ole rikos?

Jos konkurssiin asetetulla yrityksellä ei ole yksinkertaisesti rahaa suoriutua velvoitteistaan, ei tämä tarkoita automaattisesti rikollista toimintaa. Konkurssiin liittyy kuitenkin selvitysintressi, jossa selvitetään, miksi yhtiö meni konkurssiin.

Tavallisia konkurssimenettelyyn liittyviä rikoksia ovat kirjanpitorikos ja velallisen epärehellisyys.

Kirjanpidon laiminlyönti on rikos. Konkurssiin asetettujen yhtiöiden kirjanpidot ovat harvoin täysin ajan tasalla, joten kirjanpitorikoksen tunnusmerkkien täyttyminen riippuu käytännössä siitä, miten pitkältä ajalta kirjanpito on laiminlyöty.

Velallisen epärehellisyys taas liittyy tavanomaisesti epäselvyyksiin varojen käytössä, eli yhtiöstä on esimerkiksi voitu nostaa 10 000 euron kuukausipalkkaa, vaikka yhtiö ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Joskus taas on nostettu osakaslainaa tai käytetty yrityksen varoja yksityismenoihin.

Nämä niin sanotut konkurssirikokset johtuvat useimmiten enemmän tietämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta kuin siitä, että yrittäjä olisi tahallaan halunnut tehdä mitään rikollista. Selityksinä teoille tietämättömyys ei kuitenkaan valitettavasti kelpaa, eikä järjestelmää kannata syyttää omista virheistään.

Erityisesti näin korona-aikana ei kannata toimia lyhytnäköisesti ja jättää vaikkapa kirjanpitoa tekemättä tai toimia huolimattomasti yrityksen varojen käytön kanssa. Jos omat voimavarat eivät riitä, kannattaa pyytää apua. Otathan rohkeasti yhteyttä, mikäli tarvitset apua konkurssia koskevissa kysymyksissä.

Artikkeli on julkaistu alunperin Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehdessä, 12.11.2020 julkaistussa numerossa.

Visma Legal on luotettu lakialan ammattilainen, joka palvelee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Olemme Varsinais-Suomen suurin lakitoimisto ja palveluksessamme on yli 20 lakiasiantuntijaa. Visma Legal on osa kasvavaa pohjoismaista Visma-konsernia.

Visma Legalin asiantuntijat palveluksessasi

Tutustu lakimiehiimme ja ota yhteyttä