Tuomioistuinsovittelu tuo vauhtia riitojen ratkaisuun

Keväällä tuomioistuimet rajoittivat koronaviruksen takia toimintaansa muun muassa lykkäämällä vireille tulleiden asioiden käsittelyä ja peruuttamalla istuntoja.

Tekemänsä digiloikan ansiosta tuomioistuimet pystyivät osittain viemään istuntoja läpi erilaisilla poikkeusjärjestelyillä, kuten etäistuntoina. Samalla kuitenkin tiedettiin, että virustilanteen aiheuttamat lykkäykset ja peruuntumiset tulisivat näkymään myöhemmin jutturuuhkana tuomareiden pöydillä.

Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola arvioi toukokuussa, että ruuhkan purkaminen tuomioistuimissa vie vähintään kaksi vuotta. Elokuun lopulla koronavirusepidemian takia keskeytettynä ja ratkaisematta oli käräjäoikeudessa 4935 rikosasiaa ja 1040 siviiliasiaa. Hovioikeuksissa vastaava luku oli yhteensä 291. (Tuomioistuinviraston tilastot.)

Mahdollisten uusien korona-aaltojen vaikutusta jo ennestään kuormittuneeseen tuomioistuinlaitokseen emme voi kuin spekuloida. Vaikka tuomioistuinlaitoksen henkilökunta sekä tuomioistuinasioita hoitavat oikeudenkäyntiavustajat osaavat nyt jo toimia paremmin tässä muuttuneessa tilanteessa, voi olla, että uusilta viivästyksiltä ja käsittelyiden lykkäämisiltä ei tuomioistuimissa vältytä.

Mikä on tuomioistuinsovittelu?

Nyt, kun oikeuslaitos on ruuhkautunut ja juttujen käsittelyajat saattavat venyä entisestään, kannattaa viimeistään pohtia, voisiko riidan saada ratkaistua sovittelulla. Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisisissä tuomioistuimissa tuli voimaan keväällä 2011. Sovintomenettelyn käyttö onkin kasvanut tasaisesti lain annettua siihen mahdollisuuden.

Tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto mahdollisesti vuosia kestävällä oikeudenkäynnille. Tuomioistuinsovittelu tarjoaa nopeamman, joustavamman ja kustannuksiltaan edullisemman menettelyn täysimittaiseen oikeudenkäyntiin verrattuna. Tuomioistuinsovittelussa voidaan ratkaista niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin välisiä erimielisyyksiä. Yksityishenkilöiden välillä merkittävänä sovittelun kohteena ovat asunto- ja kiinteistökauppariidat. Yritysten välillä taas sovitellaan paljon erilaisia laskusaataviin liittyviä erimielisyyksiä.

Sovittelun valtteina ovat edellä mainittujen lisäksi luottamuksellisuus. Sovittelussa esiin tulleita tietoja käsitellään luottamuksellisesti eivätkä osapuolet saa ilman toisen osapuolen suostumusta vedota mahdollisessa myöhemmässä tuomioistuinkäsittelyssä siihen, mitä toinen osapuoli on tuomioistuinsovittelussa esittänyt.

Sovittelun aloittaminen ei edellytä riita-asian vireilläoloa käräjäoikeudessa, vaan sovittelu on mahdollista käynnistää myös suoraan käräjäoikeuteen toimitettavalla sovitteluhakemuksella.

Tarkoituksena riitaisuuden lopullinen päättäminen

Sovittelun käynnistäminen edellyttää asianosaisten suostumusta. Jotta sovittelu myös onnistuisi, on osapuolten oltava valmiita kuuntelemaan toistensa näkemyksiä ja etsimään kompromissiratkaisua. Kun osapuolet ovat aidosti valmiita ja motivoituneita hakemaan ratkaisua, sovinto yleensä myös saavutetaan. Noin 90 prosenttia tapauksista päätyy sovintoon, joten sovittelu todella toimii!

Tuomioistuinsovittelulla pyritään asian sovinnolliseen ratkaisuun. Näin on laissa todettu ja sovittelun taustalla on ajatus siitä, että osapuolten välillä oleva riitaisuus saataisiin ratkaistua lopullisesti ja riidan osapuolia tyydyttävällä tavalla. Sovittelijan rooli on auttaa osapuolia heidän pyrkimyksissään päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen ratkaisuun. Sovittelun lähtökohtana onkin se, että osapuolet itse, sovittelutuomarin johdolla, löytävät ratkaisun riitaisuuteen.

Sovittelija voi osapuolten pyynnöstä ja heidän suostumuksellaan antaa myös oman ratkaisuehdotuksensa. Sovittelun perimmäinen idea on kuitenkin se, että osapuolet itse pystyisivät löytämään juuri heidän tilanteeseensa sopivimman ratkaisun, sovittelijan tukemina. Tämä on ymmärrettävä lähtökohta, koska osapuolet itse tuntevat riitaisuuden ja sen olosuhteet parhaiten.

Kannattaako sovittelu liike-elämässä?

Kannattaa, koska onnistuessaan sovittelu vapauttaa osapuolten ajan ja rahan muuhun, todennäköisesti tuottavampaan toimintaan. Toisin kuin oikeudenkäynnissä, tuomioistuinsovittelussa osapuolet sopivat lopputuloksen itse ja tietävät tällöin tarkalleen, mikä on sovinnon sisältö ja mitä siitä seuraa yrityksen toiminnalle. Oikeudenkäynnissä ratkaisun tekee tuomari ja lopputulos voi olla sellainen, ettei kumpikaan osapuoli ole siihen tyytyväinen. Tämä taas voi aiheuttaa lisää oikeudenkäyntejä.

Sovittelu saattaa myös mahdollistaa liikesuhteen jatkumisen osapuolten välillä, kun riitaisuus on saatu sovittua. Myös uusia yhteistyömuotoja saattaa löytyä. Ja vaikka sovittelussa ei varsinaisen sovintomenettelyn aikana saavutettaisi sovintoa, voidaan menettelyn seurauksena päästä sovintoon myöhemmin.

Jos tuomioistuinsovittelu ei vielä ole tuttu keino riidanratkaisumenettelynä, kannattaa siihen tutustua viimeistään nyt. Tuomioistuinsovitteluja tehdään myös etäyhteyksiä apuna käyttäen ja niinkin sovintoja on syntynyt.

Mikäli artikkelin perusteella kiinnostuit tuomioistuinsovittelusta ja haluat siitä lisätietoa, ole rohkeasti yhteydessä Visma Legalin lakimiehiin. Mietitään yhdessä, olisiko tuomiosituinsovittelun keinoin löydettävissä ratkaisu jo mahdollisesti tuomioistuimessa vireillä olevaan riita-asiaan tai voisiko sovittelulla estää riitaisuuden päätymistä oikeudenkäyntiin saakka.

Artikkeli on julkaistu alunperin Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehdessä, 3.9.2020 julkaistussa numerossa.

Visma Legal on luotettu lakialan ammattilainen, joka palvelee sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä. Olemme Varsinais-Suomen suurin lakitoimisto ja palveluksessamme on yli 20 lakiasiantuntijaa. Visma Legal on osa kasvavaa pohjoismaista Visma-konsernia.

Visma Legalin asiantuntijat palveluksessasi

Tutustu lakimiehiimme ja ota yhteyttä